Tänään on viikon kylmin aamu. Vähäkarvainen englanninvinttikoirani oli lähes shokissa kun vein sitä aamupissalle. Tavallisesti tarpeiden tekemiselle sopiva paikka löytyy pitkän etsimisen jälkeen, toisin oli tänä aamuna. Koirien lenkkeily on supistunut viime päivinä pikaiseen tarpeiden tekemiseen, jonka jälkeen juostaan häntä suorana sisälle. Ilmeisesti tuo sisällä makoilu alkaa tuntua korvien välissä, sillä tänä aamuna oli terrierien kesken oikein mahtava tappelu keittiössä, ruuasta tietenkin.
Kun katselin perjantaina viikonlopun huippupakkaslukemia säätiedotuksesta, ajattelin että voitaisiin lähteä lasten kanssa vaikkapa uimahalliin polskuttelemaan paremman tekemisen puutteessa. Eipä kuitenkaan reissu onnistunut, joutuivat sulkemaan uimahallin putkivuodon vuoksi ainakin ensi keskiviikkoon saakka. Onneksi tuo pakkanen ei kuitenkaan näytä kypsyttäneen meidän lapsia, kavereiden luona käyvät kylmyydestä huolimatta. Tyttäreni Rosa on innoissaa ostamastaan virtuaalilemmikistä (niin kuin niitä vähemmän virtuaalisia ei olisi jo omasta takaa) Tamakotchin, vai miten se kirjoitetaan? Luokkakavereilla muillakin niitä tuntuu olevan ja kännytkät rallattelevat kaiken aikaa, kun täytyy vertailla mitä kukakin on saanut aikaan. Aleksi lähti jo hyvissä ajoin tänä aamuna kaverin luokse, täytyi vähän perään huudella, kun meinasi puolet vaatteista unohtua matkasta. Esikoiseni, murkkuikäinen Antti nukkuu yleensä aamulla pitkään. Rippikouluun kuuluvat kirkkoreissut on onneksi käyty, joten niiden vuoksi ei tarvitse enää sunnuntaisin nousta ylös. Tässä on nyt ollut viikonloppu hyvää aikaa ottaa vähän rennommin. Tietysti kouluun liittyvät asiat pyörivät mielessä, mutta on ehkä hyvä kaiken tohinan keskelläkin vähän rentoutuakin.
